sunnuntaina, marraskuuta 11, 2007

Taksijonossa

Taas näin pikkujoulukauden kynnyksellä on aika ottaa kantaa ajankohtaiseen aiheeseen. Vaikka nyt kyllä vahvasti näyttää siltä, että taksipulasta on tullut kroonisempaa kuin aiemmin. Arkenakin kesällä sai jonottaa taksia satojen metrien jonoissa.

Eikös se kuulkaa ole niin, että taksin perusidea on se, että jos tulet toimeen niin hyvin, että maksat mieluummin omasta rauhasta ja nopeasta kyydistä kuin menet kännisten teinien kanssa bussilla, niin nyt kyllä pahasti näyttää siltä, että tämä lupaus on päässyt unholaan. Taksijonossa kuluu aikaa vähintään yhtä kauan kuin kierrellä yöbussilla kaikki lähiöt (siis jos ei satu asumaan kantakaupungissa...), mutta sillä erotuksella, että bussiin pääsee sisälle, eikä tarvitse olla sateessa. Ja omaa rauhaa on toki kun pääsee taksiin sisälle, mutta suurimman osan matka-ajasta joutuu viettämään jonossa kaiken maailman känniääliöiden kanssa. Ja pahimmassa tapauksessa nykyään joutuu ottamaan ne samat känniääliöt sinne taksiin sisään, kun jokaisen jonottajan kodin osoite pitää selvittää. Mähän hemmetti maksan just siitä, että pääsen rauhassa kotiin, että on ihan turha valittaa siitä, että taksiin mennään vain yksi kerrallaan. SE ON TAKSIN IDEA, JOS OLLAAN MENOSSA YKSIN KOTIIN. Se on minun henkilökohtainen kriisini, että minulla ei ole ketään, joka tulee kanssani kotiin, ei sitä tarvitse koko kaupungille kuuluttaa.

Olisi luonnollista, että kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan ollessa näin suuri, taksien yöhinnat kolminkertaistuisivat tai rinnalle tulisi joku kalliimpi vuokra-autojärjestelmä, johon voisi rahalla päästä. Tällä hetkellä kun kotiin ei pääse mukavasti ja jonottamatta vaikka olisi siitä valmis maksamaan. Onhan tää maailma kummaksi mennyt, kun kapitalismin perusoppeihin ei voi luottaa.

1 kommentti:

roope kirjoitti...

Tomppa Tomppa, miten niin kapitalistisiin perusoppeihin ei voi luottaa? Mun mielestä luottaa voi, mutta tää pimeydestä kuppanen läävä ei kapitalismia ole nähnyt kuin enintään televisiossa Neil Armstrongin kuussa liehuvana lippuna.

Toisaalta voi myös kyseenalaistaa kuinka kapitalistinen on kapitalismin perinteinen ulkoilmamuseomanner. Sielläkin valtio kun sorvaa näppejään kaikkien yksityisasioihin hölynpöly terrorismin varjolla. Mun puolesta pari ihmistä voidaan uhrata, kunhan taksijonot lyhenee ja turvatarkastukset katoaa.