Elton John ehdotti tänään Iltalehdessä, että internet pitäisi sulkea muutamaksi vuodeksi, jotta kulttuuri saataisiin entiseen loistoonsa. Mielenkiintoinen ehdotus, jota ei kyllä millään voi kaiketi toteuttaa. Enkä muutenkaan voisi sitä kannattaa, koska mun sosiaalinen elämä on pitkälti mesen varassa ja itsetunto korreloi blogin kävijämäärän kanssa.
Mutta tämä digitaalinen yhteisöllisyys alkaa jo käydä hermoille. Minkä takia joka viikko keksitään jokin uusi palvelu johon mun pitää rekisteröityä ja luoda profiili, jotta olisin katu-uskottava täällä internetin valtaväylillä. Ja miksei kukaan voi perustella, että miksi mun pitää kertoa aina kaikki samat tiedot itsestäni ja etsiä samat ihmiset niistä uusista palveluista.
Linkediniin mut on nyt kutsunut 20 connectionia ja ohjelman mukaan verkosto on 100% complete; jollain on kuitenkin tuhansia connectioneja, niin miten se mun sitten muka voi olla valmis. Vai onko ne muut sitten ylikehittyneitä. Olen monelta sitä paitsi kysynyt mihin ko. palvelua tarvitaan, mutta ei kukaan ole osannut sanoa muuta kuin, että monet yritykset eivät rekrytoi enää muualta kuin sieltä. No tiedoksi, että ei ole kukaan mua vielä rekrytoinut (vaikka olen 100% complete) ja en edes etsi töitä.
Mulla on nicki Galleriassa ja profiili Taggedissa, joista kummassakaan en ole kertaakaan niiden luomisen jälkeen käynyt. En nimittäin tiennyt mitä olisin siellä tehnyt. Katsonut niitä omia tietojani siellä. Tämän takia en sitten ole vielä tehnyt omaa sivua MySpaceenkaan. Kai ne kaikki on jotain ylikehittyneen narsismin alttareita, muuta en keksi.
Sitten pitäisi jakaa kuvia Flickrissä ja tästä päivästä alkaen mut on kutsuttu myös Facebookiin, johon voi kaiketi ainakin arkistoida kuvia. Tiedoksi vaan sekin, että olen elämässäni kuvannut alle 50 valokuvaa ja niistäkin suurin osa on ollut sellaisia, että ei niitä kannata edes puolijulkisesti julkaista näkyville. Jaiku vaikuttaisi mielenkiintoiselta tuttavuudelta, mutta arvatkaa kuinka paljon masentuisin jos mun täytyy 24/7 ruveta onlinena raportoimaan valituksiani. Paljon.
Että ehkä sitten vaan hyväksyn sen, että olen pudonnut kelkasta todeten "Vanha polvi vaikenee, nuoret meidät lyyhistää", kuten joku jossain joskus osuvasti sanoi (en löytänyt lainauksen lähdettä Googlesta enkä Wikipediasta). Digidigi!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Facebookista allekirjoittanut löysi uudelleen yhteydet 11 vuoden takaisiin Kanadan high school kamuihin - siihen mä sitä käytän.
Ja toinen seikka on se, että sitä kautta saa varmimmin kiinni mm. parhaan ystävän, joka juurikin on Bulgariassa avuttomien suomalaisten turistien kiusattavana - samoin kun saa päivitykset nopeiten, missä kaverit menee (=itselle tuli onnittelut kihlauksesta alle vartissa sitä kautta - kun vaan vaihdoin statuksen. Ja niitä onnitteluja sitten sateli ympäri maailmaa)
Niin et nyt sinne facebookiin ku olis jo. Noi muut on ihan huuhaata - paitsi LinkedIn (josta mäkään en ihan tiedä, et mitä hyötyä siitä on? Kisailla kavereiden kanssa et kellä on eniten kamuja siellä?? ;) )
Linkedin -innostus ihmetyttää minuakin: olen itsekin tehnyt "katugallupia" siitä, mitä konkreettista palvelun pitäisi tuoda elämääni. Heebot vaan näyttää fiksuilta ja jorisee verkostoitumisesta. No, lähes kaikki olen acceptoinut, mutta ketään en ole itse kutsunut. Enkä ole vielä tullut hullua hurkaammaksi :)
Lähetä kommentti